Takaisin liikkeelle tauon jälkeen

Kun iskee sairastuminen, hillitön työputki, pääkalloliukkaat, mörköpimeät tai vaikka vain raskaus, voi oman lemppariharrastuksen joutua laittamaan tauolle. Usein me ajatellaan sitä taukoa videonauhurin pause-nappulana – ”tämä on nyt hetken seis tai hyllyllä ja sitten jatketaan siitä, mihin jäätiin”. 

Meidän keho ei kuitenkaan jää harrastustauon aikana tauolle. Sen upea supervoima on, että se on aina sopeutumassa siihen, mitä siltä vaaditaan. Kun me aloitetaan uusi harrastus tai lisätään liikunnan intensiteettiä, keho sopeutuu uusiin vaatimuksiin ja me opimme uusia taitoja tai kuntotaso nousee. 

Vastaavasti, kun vaatimustaso laskee, keho alkaa sopeutua uuteen helpompaan tilanteeseen. Silloin, kun me ollaan vielä keräilty ruokamme ja juostu saaliin perässä, olisi ollut valtavaa tuhlausta ylläpitää (ja kanniskella) lihasmassaa tai kykyjä, jota ei tarvita arjesta selviytymiseen. Kaikki energia tarvittiin vaadittavista asioista selviämiseen. 

Eli vaikka mieli tahtoisi jatkaa just samoista jutuista, joita teit kuukausi, puoli vuotta tai vuosi sitten, ei keho välttämättä ole enää valmis samaan. Kausiharrastajat (talvisin hiihto, kesäisin juoksu) huomaavat tämän erityisesti – lajin ja liikemallien vaihtuessa ensin kipeytyy ja suoritustaso tuntuu heikommalta, mutta hetken kuluttua lähtee taas kulkemaan.

Fysioterapia-hattu päässä suosittelen ennakoimaan paluuta harjoitteluun tai vuodenaikojen mukana tapahtuvia lajien muutoksia! Aloita tulevaa rasitusta valmisteleva ja jäljittelevä harjottelu portaittain jo kuukautta tai kahta aiemmin. Tai vaikka kauden alkuun olisi enää viikko tai pari, on sekin tyhjää parempi. 

Ruuhkavuosi-Laura-hattu päässäni myös tiedän, että oman treenin suunnittelu ei ole aina niin helppoa. Joskus se on suorastaan mahdotonta. Siinä vaiheessa, kun selviää lenkkarit jalassa kotiovesta ulos, ei välttämättä ole paukkuja tai aikaa alkaa suunnittelemaan vaan pitäisi päästä tekemään. Lisäksi oman kehonkäytön ongelmakohtia on todella vaikea nähdä itse – tämänkin olen totisesti saanut oman kantapään kautta kokeilla!

Ota avuksi joku liikunnan ammattilainen – esimerkiksi tällainen fysioterapeutti tai oman lajin oheisharjoitteluun perehtynyt valmentaja!

Minulla ainakin vielä nyt huhtikuussa 2024 uuden asiakkaan ensimmäinen fysioterapiakäynti -15 %! Etsi sinulle sopiva aika helposti sähköisestä ajanvarauskalenterista.

Ratsastaja voi tarvita ammattilaisen apua synnytyksen jälkeiseen kuntoutumiseen

Raskaus ja synnytys vaikuttavat naisen kehoon ja mahdollisuuteen harjoitella monin tavoin. Ratsastuksen harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa huomio keskittyy usein raskaudenaikaiseen ratsastukseen, sillä esimerkiksi kansallinen Käypä hoito -suositus (1) neuvoo välttämään ratsastusta jo raskauden puolivälin jälkeen putoamisriskin takia. Synnytyksen jälkeen ratsastajien huomio on yleensä siinä, kuinka nopeasti mahdolliset repeämät ovat parantuneet, ja on taas mahdollista istua satulassa. Synnytyksen jälkeiseen kuntoutumiseen liittyy kuitenkin runsaasti myös muita tekijöitä.

Tutkin näitä tekijöitä fysioterapian opinnäytetyössäni ratsastavan äidin paluusta harjoittelun pariin synnytyksen jälkeen. Raskauden jälkeistä ratsastusta ei ole tutkittu lainkaan, joten yhdistin työssäni tutkimuksen ratsastuksen vaatimuksista ratsastajan keholle, naisen kehon kuntoutumisesta synnytyksen jälkeen ja urheilijan synnytyksen jälkeisestä harjoitteluun palaamisesta.

Ratsastus vaatii ratsastajan keskivartalolta voimaa ja liikkeenhallintaa

Ratsastajan kehon tutkimus on painottunut ratsastajan kehonosien liikkeen tutkimukseen (2, 3, 4). Lisäksi on suppeaa tutkimusta ratsastajan lihasaktivaatiosta eri askellajeissa (5, 6, 7) sekä fysioterapiainterventioiden vaikutuksesta ratsastajan istuntaan (8, 9). Tyypillinen tutkimusasetelma on vertailla ammatti- tai huippuratsastajien ja harrastajaratsastajien istunnan eroja (3, 6).

Ratsastuksen haastavuus syntyy hevosen kehon liikkeestä. Hevonen liikuttaa ratsastajaa kaikkiin liikesuuntiin sekä liukuvasti että kiertävästi (5, 10). Lisäksi liikkeessä on jarruttavia ja kiihdyttäviä vaiheita (5). Kuten ratsastajat kokemusperäisestikin tietävät, käynti haastaa ratsastajaa vähiten ja laukka eniten (3). Eri hevosten liikemalleissa on löydetty eroja liikkeen suuruuden lisäksi myös liikesuuntien yhdistelmissä (11).

Liikkuvan hevosen selässä tasapainossa säilyminen vaatii myös ratsastajalta liikettä. Taitavat ratsastajat hallitsevat paremmin lantionsa, ylävartalonsa ja päänsä liikkeen – he pysyttelevät lähempänä tasapainon keskustaa liikkuen vähemmän (3). Heidän lihasaktivaatiomallinsa ovat säännönmukaisempia ja lihasten toiminnan vuorottelu koordinoidumpaa (6). Keskeistä on erityisesti keskivartalon voima ja liikkeenhallinta, ja näiden kehittäminen vaikuttaisi parantavan myös ratsastajan istuntaa (9). Ratsastajien tasapainoilu hevosen selässä vaikuttaisi parantavan myös heidän seisomatasapainoaan (12).

Raskaus ja synnytys vaikuttavat erityisesti juuri ratsastuksen vaatimiin ominaisuuksiin

Opinnäytetyöprosessin osana toteuttamassani kartoittavassa kyselyssä ratsastaville äideille nousi esille, että synnytyksen jälkeisen kuntoutumisen aikataulu ja haasteet ovat yksilöllisiä – toisilla ei ole mitään ongelmia, toisilla saattaa olla haasteita vielä vuosienkin jälkeen. Synnytyksen jälkeistä kuntoutumista on tällä hetkellä tutkittu pisimmillään noin vuoteen asti, ja onkin todettu, että raskauden aiheuttamia muutoksia on nähtävissä vielä tuolloinkin (13).

Keskikehon voimassa on nähtävissä heikkoutta vielä kuukausia synnytyksen jälkeen (14, 15). Synnytystavalla (alatie tai sektio) on vaikutusta keskikehon voimaan vain ensimmäisen kahden kuukauden aikana, tämän jälkeen ryhmien välillä ei ole ollut eroa (14). Lantionpohja vaatii todennäköisesti kohdennettua harjoittelua, sillä yleinen liikunnallisuus ei ole yhteydessä sen vahvuuteen (16).

Myös synnyttäjän kävelytasapaino voi olla heikentynyt vielä kuukausien jälkeen (17). Koska ratsastajien tasapaino seisoma-asennossa on parempi kuin ei-ratsastajilla (12), herää kysymys, voisiko heikentynyt kävelytasapaino kertoa heikentyneestä tasapainosta satulassa. Ratsastajien olisikin syytä synnytyksen jälkeen kiinnittää huomiota omaan tasapainoonsa ja ottaa tämä huomioon turvallisuutta arvioidessa.

Synnytyksen jälkeisessä harjoitteluun palaamisessa tarvitaan ympäristön tukea

Sekä urheilijoiden että tavallisten liikkujien suurimmat haasteet harjoitteluun palaamisessa synnytyksen jälkeen ovat lastenhoidon järjestämisessä ja tuen saamisessa (18, 19, 20). Ratsastuksessa varsinkin lajiharjoittelun toteuttaminen vauvan kanssa ilman apukäsiä voi olla haastavaa, joten ratsastajan olisikin syytä keskustella käytännön järjestelyistä lähipiirinsä kanssa jo etukäteen. Imetyksellä ei ole vaikutusta äidin harjoitteluun ja suorituskykyyn, jos hän huolehtii riittävästä omasta ravinnonsaannista.

Kansainvälisen olympiakomitean asettama työryhmä (21) ehdottaa, että synnytyksen jälkeistä kuntoutumista käsiteltäisiin kuten urheiluvammasta kuntoutumista. Tällöin palaaminen urheilun pariin tapahtua portaittain ja urheilijan ja hänen tiiminsä tulisi miettiä, mille tasolle ylipäätään pyritään. Palaamisen tasot ovat

  1. Paluu harjoitteluun
  2. Paluu urheiluun, jossa ei vielä suoriteta omalla vanhalla tasolla
  3. Paluu suorittamiseen, jossa urheilija suorittaa joko vanhalla tai korkeammalla tasollaan.

Lisäksi työryhmä suosittelee, että jos urheilijalla esiintyy lantionpohjan ongelmia tai selkäkipuja, kuntoutumisessa käytettäisiin apuna fysioterapeuttia. Lantionpohjan ongelmia voivat virtsankarkailu lisäksi olla esimerkiksi kivut tai laskeumat.

Käytä ammattilaista apuna

Raskaus ja synnytys vaikuttavat voimakkaasti juuri ratsastuksen keholta vaatimiin ominaisuuksiin. Jos tavoitteena on palata tavoitteelliseen harjoitteluun ja kilpailemiseen, olisi syytä harkita synnytyksestä kuntoutumiseen erikoistuneen fysioterapeutin kuntoutusprosessiin mukaan ottamista heti alusta asti.

Teksti on alunperin kirjoitettu fysioterapian kypsyysnäytteenä 19.11.2020. Lisätty kirjallisuusviitteet ja stilisoitu blogitekstiksi 9.2.2021.

Tutustu opinnäytetyöhöni ”Ratsastajan synnytyksen jälkeisen kuntoutumisen tukeminen : Fysioterapeuttinen lähestymistapa” (Santakivi, Laura 2020).

Lähdeluettelo

  1. Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla osoitteessa: <https://www.kaypahoito.fi/hoi50075>. Luettu 17.11.2020.
  2. Engell, Maria Terese & Clayton, Hilary & Egenvall, Agneta & Weishaupt, Michael A. & Roepstorff, Lars 2016. Postural changes and their effects in elite riders when actively influencing the horse versus sitting passively at trot. Comparative Exercise Physiology 2016; 12 (1): 27-33.
  3. Hobbs, Sarah Jane & St George, Lindsay & Reed, Janet & Stockley, Rachel & Thetford, Clare & Sinclair, Jonathan & Williams, Jane & Nankervis, Kathryn & Clayton, Hilary M. 2020. A scoping review of determinants of performance in dressage. PeerJ 8(2).
  4. Byström, Anna & Roepstroff, Lars & Geser-von Peinen, Katja & Weishaupt, Michael A. & Rhodin, Marie 2015. Differences in rider movement pattern between different degrees of collection at the trot in high-level dressage horses ridden on a treadmill. Human Movement Science 41 (2015) 1–8.
  5. Terada K & Mullineaux DR & Lanovaz, J & Kato, K & Clayton HM 2004. Electromyographic analysis of the rider’s muscles at trot. Equine and Comparative Exercise Physiology 1(3). 193–1
  6. Elmeua, Marc & Sarabon, Nejc 2020. Muscle modes of the equestrian rider at walk, rising trot and canter. PLoS ONE 15(8):e0237727.
  7. Schäfer, Dagmar & Pannek, Jürgen 2009. Measurement of Pelvic Floor Function During Physical Activity: A Feasibility Study. Scandinavian Journal of Urology and Nephrology 43(4):315-318.
  8. Nevison, Charlotte M. & Timmis, Matthew A. 2013. The effect of physiotherapy intervention to the pelvic region of experienced riders on seated postural stability and the symmetry of pressure distribution to the saddle: A preliminary study. Journal of Veterinary Behavior 8 (2013) 261–264.
  9. Hampson, Alexandra & Randle, Hayley 2018. The influence of an 8-week rider core fitness program on the equine back at sitting trot. International Journal of Performance Analysis in Sport 15(3):1145-1159.
  10. Engell, Maria Terese 2018. Postural strategies in skilled riders. Väitöskirja. Uppsala: Department of Anatomy, Physiology and Biochemistry, Swedish University of Agricultural Sciences. Saatavana osoitteessa: <https://pub.epsilon.slu.se/15488/>. Ladattu 27.12.2019.
  11. Garner, Brian A. & Rigby, B. Rhett 2015. Human pelvis motions when walking and when riding a therapeutic horse. Human Movement Science 39 (2015) 121–137.
  12. Olivier, Agnès & Viseu, Jean-Philippe & Vignais, Nicolas & Vuillerme, Nicolas 2019. Balance control during stance – A comparison between horseback riding athletes and non-athletes. PLoS ONE 14(2): e0211834.
  13. Branco, Marco & Santos-Rocha, Rita & Vieira, Filomena & Aguiar, Liliana & Veloso, António P. 2016. Three-dimensional Kinematic Adaptations of Gait Throughout Pregnancy and Post-Partum. Acta of Bioengineering and Biomechanics Vol. 18, No. 2, 2016.
  14. Deering, Rita E. & Cruz, Meredith & Senefeld, Jonathon W. & Pashibin, Tatyana & Eickmeyer, Sarah & Hunter, Sandra K. 2018. Impaired Trunk Flexor Strength, Fatigability, and Steadiness in Postpartum Women. Medicine & Science in Sports & Exercise 2018 August ; 50(8): 1558–1569.
  15. Hills, Nicole F. & Graham, Ryan B. & McLean, Linda 2018. Comparison of Trunk Muscle Function Between Women With and Without Diastasis Recti Abdominis at 1 Year Postpartum. Physical Therapy 2018 Oct 1;98(10):891-901. doi: 10.1093/ptj/pzy083.
  16. Moss, Whitney & Shaw, Janet M. & Yang, Meng & Sheng, Xiaoming & Hitchcock, Robert & Niederauer, Stefan & Packer, Diane & Nygaard, Ingrid E. 2020. The Association Between Pelvic Floor Muscle Force and General Strength and Fitness in Postpartum Women. Female Pelvic Medicine & Reconstructive Surgery 2020 Jun;26(6):351-357.
  17. Rothwell, Sarah A. & Eckland, Chantel B. & Campbell, Nigel & Connolly, Christopher P. & Catena, Robert D. 2020. An Analysis of Postpartum Walking Balance and the Correlations to Anthropometry. Gait & Posture. 76(2020) 270–276.
  18. Sundgot-Borgen, Jorunn & Sundgot-Borgen, Christine & Myklebust, Grethe & Sølvberg, Nina & Klungland Torstveit, Monica 2019. Elite athletes get pregnant, have healthy babies and return to sport early postpartum. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2019;5:e000652. doi:10.1136/bmjsem-2019-000652
  19. Murray-Davis, Beth & Grenier, Lindsay & Atkinso, Stephanie A. & Mottola, Michelle F. & Wahoush, Olive & Thabane, Lehana & Xie, Feng & Vickers-Manzin, Jennifer & Moore, Caroline & Hutton, Eileen K. 2019. Experiences regarding nutrition and exercise among women during early postpartum: a qualitative grounded theory study. BMC Pregnancy and Childbirth 19(1):368.
  20. Burton, Catherine & Doyle, Emily & Humber, Kariss & Rouxel, Camille & Worner, Steffany & Colman, Richard & Palmer, Shea 2019. The biopsychosocial barriers and enablers to being physically active following childbirth: a systematic literature review. Physical Therapy Reviews 24 (3-4). 143–155.
  21. Bø, Kari & Artal, Raul & Barakat, Ruben & Brown, Wendy J & Davies, Gregory A L & Dooley, Michael & Evenson, Kelly R & Haakstad, Lene A H & Kayser, Bengt & Kinnunen, Tarja I & Larsen, Karin & Mottola, Michelle F & Nygaard, Ingrid & van Poppel, Mireille & Stuge, Britt & Khan, Karim M 2018. Exercise and Pregnancy in Recreational and Elite Athletes: 2016/2017 Evidence Summary From the IOC Expert Group Meeting, Lausanne. Part 5. Recommendations for Health Professionals and Active Women. British Journal of Sports Medicine 2018 Sep;52(17):1080-1085. doi: 10.1136/bjsports-2018-099351. Epub 2018 Jun 12.