Kategoria: Ratsastajan fysioterapia

Raskaana ratsastus jakaa mielipiteitä. Osa ratsastajista lopettaa ratsastuksen positiiviseen raskaustestiin, osa jatkaa raskauden loppuun asti. Lähes kaikki saavat kuulla kommentointia omaan päätökseen liittyen. 

Tässä kirjoituksessa tarjoan sinulle näkökulmia oman ratkaisun miettimiseen tai jos sinua ihmetyttää jonkun toisen ratkaisu. Kirjoituksen sisältö on kuitenkin yleistä pohdintaa, joten käännythän viime kädessä oman lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen, jos tarvitset apua juuri sinun tilanteeseesi. 

Suositukset ja tutkimustieto

Liikunnan Käypä hoito -suositus (1) suosittelee välttämään etenkin raskauden puolen välin jälkeen kaikkia tapaturma-alttiita lajeja sekä liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, yhtenä esimerkkinä ratsastus. Myös Hotuksen hoitosuositus raskaana olevien liikunnan perusteluista ja liikuntaan ohjaamisesta (2) toistaa kehoituksen välttää raskauden aikana ja etenkin sen puolivälin jälkeen ratsastusta tai muita lajeja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen.

UKK-instituutin Liikkumisen suositus raskauden aikana (3) kehottaa välttämään liikkumismuotoja, joissa on iskuja, törmäyksiä, kaatumis- tai putoamisvaara tai nopeita suunnanvaihdoksia, joihin myös ratsastus niputetaan. 

Tutkimusta ratsastuksen vaikutuksesta raskauteen tai synnytykseen löytyy hyvin niukasti. Tutkimusasetelma olisi itsessään eettisesti haastava, sillä ratsastuksessa onnettomuusriski on aina olemassa eikä tutkimukseen osallistujia lähtökohtaisesti haluta asettaa vaaraan. Esimerkiksi Käypä Hoito -suositus ei mainitse lähdettä ratsastussuositukselleen.

Ruotsalaistutkimuksessa (4) verrattiin lantionpohjaa korkeasti kuormittavia lajeja harrastaneita synnyttäjiä ei-korkean kuormituksen synnyttäjiin: ratsastavia synnyttäjiä ei-ratsastaviin synnyttäjiin sekä intensiivisesti vähintään kerran viikossa treenaavia ei-treenaaviin. Intensiivisesti treenaavilla oli kohonnut riski imukuppiavusteiseen synnytykseen. Ratsastajilla oli vastaavaa trendiä, mutta se ei ollut tilastollisesti merkittävää – ratsastajien määrä tutkimusjoukossa oli kuitenkin melko pieni. Treenaaminen tai ratsastaminen eivät tässä tutkimuksessa lisänneet sektion, pitkittyneen synnytyksen toisen vaiheen tai välilihan vammojen riskiä. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan vetää luotettavia johtopäätöksiä. 

Raskauden vaikutukset kehoon ja liikkumiseen

Ratsastus vaatii ratsastajalta erityisesti keskivartalon ja lonkan koordinoitua hallintaa. Kehoon kohdistuvat voimat ovat suurimmillaan laukassa, vähiten kehoa kuormittaa käyntityöskentely. Eri hevosten liikemallit eri askellajeissa vaihtelevat ja kohdistavat ratsastajaan keskenään erilaisia voimia ja liikemalleja.  

Raskaus heikentää odottajan keskivartalon, lantion ja nilkan liikkuvuutta ja tasapainoa (5). Tällä on todennäköisesti vaikutusta ratsastajan istunnan vakauteen ja reaktiokykyyn niin perusratsastuksessa kuin yllätystilanteissa. Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu raskaana olevilla ratsastajilla.

Ratsastajien kokemuksia

Järjestin fysioterapian opinnäytetyöni yhteydessä 2020 kartoittavan kyselyn ratsastaville äideille kokemuksista ratsastuksesta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kyselyn vastaukset ovat samansuuntaisia vastaanoton havaintojen kanssa. 

Osa odottajista lopetti ratsastuksen positiiviseen raskaustestiin, osa jatkoi enintään noin puoliväliin Käypä Hoito -ohjeen mukaisesti, osa joutui lopettamaan ratsastuksen aiemmin kuin haluaisi liitos- tai muiden kipujen tai epämukavuuden, supisteluiden tai kehonhallinnan heikkenemisen vuoksi ja osa ratsasti raskauden loppuun asti. Jotkut huomasivat keskivartalon koordinaation heikkenemistä. Jotkut vastaajat eivät huomanneet fyysisiä muutoksia, mutta tulivat varovaisemmiksi. 

Äitiysfysioterapian vastaanotolta haluan nostaa esiin havainnon, että odottajien kehot reagoivat raskauteen hyvin eri tavoin. Vaikka aiempi liikuntatausta vaikuttaa asiaan, suurempi vaikutus on perimällä. Toiset säilyvät raskausaikana hormonien vaikutuksessa kimmoisampina, toisten keho käy läpi suurempia muutoksia. Myös saman henkilön eri raskaudet voivat olla hyvin erilaisia. 

Ratsastuskulttuuri ja raskaus

Ratsastava odottaja elää kahden suunnan ristipaineessa: tyypillisesti hevospiirien ulkopuolelta – mutta välillä myös sisältä – tulee painetta tauottaa ratsastus raskauden ajaksi. Samaan aikaan ratsastuspiireistä voi tulla painetta jatkaa ratsastusta mahdollisimman pitkään – ”minäkin ratsastin melkein laskettuun aikaan asti”. Teki odottaja kumman päätöksen tahansa, saattaa hän joutua perustelemaan valintaansa. 

Ratsastus on niin harrastuksena kuin työnä kokonaisvaltainen elämäntapa. Laji on kallis ja aikaavievä ja ratsastajien suhde on siihen järjestäen intohimoinen. Hevosta ei myöskään voi laittaa varastoon raskauden ajaksi, vaan sen liikunta ja harjoittaminen on järjestettävä jotenkin muuten, jos ratsastaja jää raskaustauolle. 

Pohdi näitä, kun mietit ratsastuksen jatkamista tai tauottamista 

Jos raskautesi ei ole ns. normaali matalariskinen raskaus, keskustele tilanteestasi ja ratsastuksesta lääkärisi kanssa. 

Ratsastukseen liittyy aina putoamisriski – jopa FEI nostaa esiin sen olemassaolon ratsastajan ja hevosen kokemustasosta huolimatta (6). Hevosen selästä pudotaan korkealta ja usein vauhdilla, joten iskussa on väistämättä aina korkeat energiatasot verrattuna esimerkiksi kompastumista seuraavaan kaatumiseen. Jos ratsastat, kiinnitä huomiota riskitekijöiden hallintaan: millaisella hevosella, millaisessa ympäristössä ja millaisia tehtäviä ratsastat. Mikä on oma vireystilasi ja energiatasosi?

Alustavan ruotsalaistutkimuksen (4) perusteella ratsastus saattaisi nostaa imukuppiavusteisuuden todennäköisyyttä, mutta sillä ei olisi vaikutusta sektion, pitkittyneen toisen vaiheen tai välilihan repeämien todennäköisyyteen. Asiasta tarvitaan tosin laajempaa tutkimusta, jotta voidaan vetää varmempia johtopäätöksiä. 

Ratsastuksen onnettomuusriskien lisäksi huomaa muut loukkaantumisriskit hevosia käsitellessä. Raskaana olet herkempi tönäisyille, potkuille tai puristumisille. Oman kokemukseni mukaan raskauteni myös muutti tutun hevoslauman käyttäytymistä: siitostammat tulivat enemmän iholle kuin aiemmin ja jouduin puolustamaan omaa tilaani selväsanaisemmin. 

Jos tauotat ratsastuksen, voit edelleen ylläpitää aerobista kuntoa, kehonhallintaa ja lihasvoimaa synnytyksen jälkeistä satulaan paluuta ajatellen. Keskity erityisesti keskivartalon ja lantion alueen voimaan ja koordinaatioon. Nykytietämyksen mukaan keskivartalon ja suorien vatsalihasten harjoittamista ei tarvitse välttää. 

Raskaana ollessa ei tarvitse voittaa sitkeyspalkintoja – luot jo kehossasi uutta elämää – mutta ratsastus voi myös olla tärkeä henkireikä. Joskus kaikki muu liikunta tuntuu ensimmäisen kolmanneksen pahoinvoinnissa ja väsymyksessä ylitsepääsemättömältä, mutta ratsastus motivoi liikkumaan. Tärkeintä on, että jokainen äiti saa tehdä aidosti omat päätöksensä. 

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? 

Loin tämän kirjoituksen Terveysviestintä-kurssilla osana terveystieteiden maisteriopintojani. Olisi ihanaa, jos kommentoisit, millaisia ajatuksia kirjoitus herätti! Oliko siitä apua, jos aihe on juuri nyt ajankohtainen? Tai toiko se pintaan muistoja menneisyydestä? (kommentointi löytyy aivan sivun lopusta)

---

Käytetyt lähteet:

1. Tiitinen, A. 2023. Raskaus ja liikunta. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla
   https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01034 
2. Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 8.5.2026). Saatavilla https://hotus.fi/hoitosuositus/raskaana-olevat-ja-synnyttaneet-terveydenhuollossa-liikunnan-perustelut-ja-liikuntaan-ohjaaminen/ 
3. Hyvää oloa odotusaikaan. Viikoittainen liikkumisen suositus raskaana oleville (normaali raskaus). UKK-instituutti, 2021. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/ 
4. Rydström Emmie. 2022 Labor and delivery in horseback riders and exercisers. Region Kronoberg.
5. Esha RS, Arora A. Effect of pregnancy on anthropometric parameters and balance through the trimesters and puerperium – A cross‐sectional study. J Datta Meghe Inst Med Sci Univ 2025;20:392‐5.
6. FEI. (päiväämätön) Horse riding while pregnant. https://inside.fei.org/fei/your-role/medical-safety/general-safety-recommendations/pregnancy

Raskaus ja synnytys vaikuttavat naisen kehoon ja mahdollisuuteen harjoitella monin tavoin. Ratsastuksen harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa huomio keskittyy usein raskaudenaikaiseen ratsastukseen, sillä esimerkiksi kansallinen Käypä hoito -suositus (1) neuvoo välttämään ratsastusta jo raskauden puolivälin jälkeen putoamisriskin takia. Synnytyksen jälkeen ratsastajien huomio on yleensä siinä, kuinka nopeasti mahdolliset repeämät ovat parantuneet, ja on taas mahdollista istua satulassa. Synnytyksen jälkeiseen kuntoutumiseen liittyy kuitenkin runsaasti myös muita tekijöitä.

Tutkin näitä tekijöitä fysioterapian opinnäytetyössäni ratsastavan äidin paluusta harjoittelun pariin synnytyksen jälkeen. Raskauden jälkeistä ratsastusta ei ole tutkittu lainkaan, joten yhdistin työssäni tutkimuksen ratsastuksen vaatimuksista ratsastajan keholle, naisen kehon kuntoutumisesta synnytyksen jälkeen ja urheilijan synnytyksen jälkeisestä harjoitteluun palaamisesta.

Ratsastus vaatii ratsastajan keskivartalolta voimaa ja liikkeenhallintaa

Ratsastajan kehon tutkimus on painottunut ratsastajan kehonosien liikkeen tutkimukseen (2, 3, 4). Lisäksi on suppeaa tutkimusta ratsastajan lihasaktivaatiosta eri askellajeissa (5, 6, 7) sekä fysioterapiainterventioiden vaikutuksesta ratsastajan istuntaan (8, 9). Tyypillinen tutkimusasetelma on vertailla ammatti- tai huippuratsastajien ja harrastajaratsastajien istunnan eroja (3, 6).

Ratsastuksen haastavuus syntyy hevosen kehon liikkeestä. Hevonen liikuttaa ratsastajaa kaikkiin liikesuuntiin sekä liukuvasti että kiertävästi (5, 10). Lisäksi liikkeessä on jarruttavia ja kiihdyttäviä vaiheita (5). Kuten ratsastajat kokemusperäisestikin tietävät, käynti haastaa ratsastajaa vähiten ja laukka eniten (3). Eri hevosten liikemalleissa on löydetty eroja liikkeen suuruuden lisäksi myös liikesuuntien yhdistelmissä (11).

Liikkuvan hevosen selässä tasapainossa säilyminen vaatii myös ratsastajalta liikettä. Taitavat ratsastajat hallitsevat paremmin lantionsa, ylävartalonsa ja päänsä liikkeen – he pysyttelevät lähempänä tasapainon keskustaa liikkuen vähemmän (3). Heidän lihasaktivaatiomallinsa ovat säännönmukaisempia ja lihasten toiminnan vuorottelu koordinoidumpaa (6). Keskeistä on erityisesti keskivartalon voima ja liikkeenhallinta, ja näiden kehittäminen vaikuttaisi parantavan myös ratsastajan istuntaa (9). Ratsastajien tasapainoilu hevosen selässä vaikuttaisi parantavan myös heidän seisomatasapainoaan (12).

Raskaus ja synnytys vaikuttavat erityisesti juuri ratsastuksen vaatimiin ominaisuuksiin

Opinnäytetyöprosessin osana toteuttamassani kartoittavassa kyselyssä ratsastaville äideille nousi esille, että synnytyksen jälkeisen kuntoutumisen aikataulu ja haasteet ovat yksilöllisiä – toisilla ei ole mitään ongelmia, toisilla saattaa olla haasteita vielä vuosienkin jälkeen. Synnytyksen jälkeistä kuntoutumista on tällä hetkellä tutkittu pisimmillään noin vuoteen asti, ja onkin todettu, että raskauden aiheuttamia muutoksia on nähtävissä vielä tuolloinkin (13).

Keskikehon voimassa on nähtävissä heikkoutta vielä kuukausia synnytyksen jälkeen (14, 15). Synnytystavalla (alatie tai sektio) on vaikutusta keskikehon voimaan vain ensimmäisen kahden kuukauden aikana, tämän jälkeen ryhmien välillä ei ole ollut eroa (14). Lantionpohja vaatii todennäköisesti kohdennettua harjoittelua, sillä yleinen liikunnallisuus ei ole yhteydessä sen vahvuuteen (16).

Myös synnyttäjän kävelytasapaino voi olla heikentynyt vielä kuukausien jälkeen (17). Koska ratsastajien tasapaino seisoma-asennossa on parempi kuin ei-ratsastajilla (12), herää kysymys, voisiko heikentynyt kävelytasapaino kertoa heikentyneestä tasapainosta satulassa. Ratsastajien olisikin syytä synnytyksen jälkeen kiinnittää huomiota omaan tasapainoonsa ja ottaa tämä huomioon turvallisuutta arvioidessa.

Synnytyksen jälkeisessä harjoitteluun palaamisessa tarvitaan ympäristön tukea

Sekä urheilijoiden että tavallisten liikkujien suurimmat haasteet harjoitteluun palaamisessa synnytyksen jälkeen ovat lastenhoidon järjestämisessä ja tuen saamisessa (18, 19, 20). Ratsastuksessa varsinkin lajiharjoittelun toteuttaminen vauvan kanssa ilman apukäsiä voi olla haastavaa, joten ratsastajan olisikin syytä keskustella käytännön järjestelyistä lähipiirinsä kanssa jo etukäteen. Imetyksellä ei ole vaikutusta äidin harjoitteluun ja suorituskykyyn, jos hän huolehtii riittävästä omasta ravinnonsaannista.

Kansainvälisen olympiakomitean asettama työryhmä (21) ehdottaa, että synnytyksen jälkeistä kuntoutumista käsiteltäisiin kuten urheiluvammasta kuntoutumista. Tällöin palaaminen urheilun pariin tapahtua portaittain ja urheilijan ja hänen tiiminsä tulisi miettiä, mille tasolle ylipäätään pyritään. Palaamisen tasot ovat

1. Paluu harjoitteluun
2. Paluu urheiluun, jossa ei vielä suoriteta omalla vanhalla tasolla
3. Paluu suorittamiseen, jossa urheilija suorittaa joko vanhalla tai korkeammalla tasollaan.

Lisäksi työryhmä suosittelee, että jos urheilijalla esiintyy lantionpohjan ongelmia tai selkäkipuja, kuntoutumisessa käytettäisiin apuna fysioterapeuttia. Lantionpohjan ongelmia voivat virtsankarkailu lisäksi olla esimerkiksi kivut tai laskeumat.

Käytä ammattilaista apuna

Raskaus ja synnytys vaikuttavat voimakkaasti juuri ratsastuksen keholta vaatimiin ominaisuuksiin. Jos tavoitteena on palata tavoitteelliseen harjoitteluun ja kilpailemiseen, olisi syytä harkita synnytyksestä kuntoutumiseen erikoistuneen fysioterapeutin kuntoutusprosessiin mukaan ottamista heti alusta asti.

Teksti on alunperin kirjoitettu fysioterapian kypsyysnäytteenä 19.11.2020. Lisätty kirjallisuusviitteet ja stilisoitu blogitekstiksi 9.2.2021.

Tutustu opinnäytetyöhöni ”Ratsastajan synnytyksen jälkeisen kuntoutumisen tukeminen : Fysioterapeuttinen lähestymistapa” (Santakivi, Laura 2020).

Varaa aika vastaanotolle

Lähdeluettelo

1. Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla osoitteessa: <https://www.kaypahoito.fi/hoi50075>. Luettu 17.11.2020.
2. Engell, Maria Terese & Clayton, Hilary & Egenvall, Agneta & Weishaupt, Michael A. & Roepstorff, Lars 2016. Postural changes and their effects in elite riders when actively influencing the horse versus sitting passively at trot. Comparative Exercise Physiology 2016; 12 (1): 27-33.
3. Hobbs, Sarah Jane & St George, Lindsay & Reed, Janet & Stockley, Rachel & Thetford, Clare & Sinclair, Jonathan & Williams, Jane & Nankervis, Kathryn & Clayton, Hilary M. 2020. A scoping review of determinants of performance in dressage. PeerJ 8(2).
4. Byström, Anna & Roepstroff, Lars & Geser-von Peinen, Katja & Weishaupt, Michael A. & Rhodin, Marie 2015. Differences in rider movement pattern between different degrees of collection at the trot in high-level dressage horses ridden on a treadmill. Human Movement Science 41 (2015) 1–8.
5. Terada K & Mullineaux DR & Lanovaz, J & Kato, K & Clayton HM 2004. Electromyographic analysis of the rider’s muscles at trot. Equine and Comparative Exercise Physiology 1(3). 193–1
6. Elmeua, Marc & Sarabon, Nejc 2020. Muscle modes of the equestrian rider at walk, rising trot and canter. PLoS ONE 15(8):e0237727.
7. Schäfer, Dagmar & Pannek, Jürgen 2009. Measurement of Pelvic Floor Function During Physical Activity: A Feasibility Study. Scandinavian Journal of Urology and Nephrology 43(4):315-318.
8. Nevison, Charlotte M. & Timmis, Matthew A. 2013. The effect of physiotherapy intervention to the pelvic region of experienced riders on seated postural stability and the symmetry of pressure distribution to the saddle: A preliminary study. Journal of Veterinary Behavior 8 (2013) 261–264.
9. Hampson, Alexandra & Randle, Hayley 2018. The influence of an 8-week rider core fitness program on the equine back at sitting trot. International Journal of Performance Analysis in Sport 15(3):1145-1159.
10. Engell, Maria Terese 2018. Postural strategies in skilled riders. Väitöskirja. Uppsala: Department of Anatomy, Physiology and Biochemistry, Swedish University of Agricultural Sciences. Saatavana osoitteessa: <https://pub.epsilon.slu.se/15488/>. Ladattu 27.12.2019.
11. Garner, Brian A. & Rigby, B. Rhett 2015. Human pelvis motions when walking and when riding a therapeutic horse. Human Movement Science 39 (2015) 121–137.
12. Olivier, Agnès & Viseu, Jean-Philippe & Vignais, Nicolas & Vuillerme, Nicolas 2019. Balance control during stance – A comparison between horseback riding athletes and non-athletes. PLoS ONE 14(2): e0211834.
13. Branco, Marco & Santos-Rocha, Rita & Vieira, Filomena & Aguiar, Liliana & Veloso, António P. 2016. Three-dimensional Kinematic Adaptations of Gait Throughout Pregnancy and Post-Partum. Acta of Bioengineering and Biomechanics Vol. 18, No. 2, 2016.
14. Deering, Rita E. & Cruz, Meredith & Senefeld, Jonathon W. & Pashibin, Tatyana & Eickmeyer, Sarah & Hunter, Sandra K. 2018. Impaired Trunk Flexor Strength, Fatigability, and Steadiness in Postpartum Women. Medicine & Science in Sports & Exercise 2018 August ; 50(8): 1558–1569.
15. Hills, Nicole F. & Graham, Ryan B. & McLean, Linda 2018. Comparison of Trunk Muscle Function Between Women With and Without Diastasis Recti Abdominis at 1 Year Postpartum. Physical Therapy 2018 Oct 1;98(10):891-901. doi: 10.1093/ptj/pzy083.
16. Moss, Whitney & Shaw, Janet M. & Yang, Meng & Sheng, Xiaoming & Hitchcock, Robert & Niederauer, Stefan & Packer, Diane & Nygaard, Ingrid E. 2020. The Association Between Pelvic Floor Muscle Force and General Strength and Fitness in Postpartum Women. Female Pelvic Medicine & Reconstructive Surgery 2020 Jun;26(6):351-357.
17. Rothwell, Sarah A. & Eckland, Chantel B. & Campbell, Nigel & Connolly, Christopher P. & Catena, Robert D. 2020. An Analysis of Postpartum Walking Balance and the Correlations to Anthropometry. Gait & Posture. 76(2020) 270–276.
18. Sundgot-Borgen, Jorunn & Sundgot-Borgen, Christine & Myklebust, Grethe & Sølvberg, Nina & Klungland Torstveit, Monica 2019. Elite athletes get pregnant, have healthy babies and return to sport early postpartum. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2019;5:e000652. doi:10.1136/bmjsem-2019-000652
19. Murray-Davis, Beth & Grenier, Lindsay & Atkinso, Stephanie A. & Mottola, Michelle F. & Wahoush, Olive & Thabane, Lehana & Xie, Feng & Vickers-Manzin, Jennifer & Moore, Caroline & Hutton, Eileen K. 2019. Experiences regarding nutrition and exercise among women during early postpartum: a qualitative grounded theory study. BMC Pregnancy and Childbirth 19(1):368.
20. Burton, Catherine & Doyle, Emily & Humber, Kariss & Rouxel, Camille & Worner, Steffany & Colman, Richard & Palmer, Shea 2019. The biopsychosocial barriers and enablers to being physically active following childbirth: a systematic literature review. Physical Therapy Reviews 24 (3-4). 143–155.
21. Bø, Kari & Artal, Raul & Barakat, Ruben & Brown, Wendy J & Davies, Gregory A L & Dooley, Michael & Evenson, Kelly R & Haakstad, Lene A H & Kayser, Bengt & Kinnunen, Tarja I & Larsen, Karin & Mottola, Michelle F & Nygaard, Ingrid & van Poppel, Mireille & Stuge, Britt & Khan, Karim M 2018. Exercise and Pregnancy in Recreational and Elite Athletes: 2016/2017 Evidence Summary From the IOC Expert Group Meeting, Lausanne. Part 5. Recommendations for Health Professionals and Active Women. British Journal of Sports Medicine 2018 Sep;52(17):1080-1085. doi: 10.1136/bjsports-2018-099351. Epub 2018 Jun 12.